Vauvalle
Silmäripsen alla
värähtelee avaruus,
valossa kelluva vauvan tieto:
olen rannaton salaisuus.
-Hannele Huovi-
Suuri ilo saapui taloon.
Jokaisen hän valloittaa.
Ilo kutsuu meidät valoon.
Ihmeellinen on sen maa.
Ilon poski hymyyn taipuu.
Ilon suu on hampaaton.
Ilo usein uneen vaipuu.
Riittää kaikki, mitä on.
-Anna-Mari Kaskinen-
Saapui siemen satumaasta
tuli taimen tähtihaasta.
Pajunkissa, peukaloinen,
untuvikko, uutukainen.
Hiirenkorvissa humisee
ilo elämän,
onnentuuli tulevan.
-Heli Pukki-
Varjele valollasi
tätä pientä lasta,
suojaan saata
nyt ja vasta.
Ole matkalla mukana
iltatähtenä tuttuna,
yön kuuna
-loista uuden aamun
hymysuuna.
-Heli Pukki-
Kun katsoit äsken ensimmäisen kerran uusilla silmilläsi
minusta tuntui kuin maailma olisi kääntynyt
parempaan suuntaan.
Minun sydämeni se vain käännähti.
-Liisa Laukkarinen-
Onnea perheelle vauvasta ja vauvalle perheestä!
Miten jokin niin pieni
voi tuoda niin ison ilon.
Vauva
muuttaa rakkauden vahvemmaksi
päivät lyhyemmiksi
yöt pidemmiksi
säästöt pienemmiksi
ja kodin onnellisemmaksi.
Ystävä sä lapsien
katso minuun pienehen.
Minne käynkin maailmassa
sinä olet hoitamassa.
Onni täällä vaihtelee,
Taivaan Isä suojelee.
-Virsi 492:1-
käsi kädessä tässä,
ja juteltiin ihan hiljaksiin
"no nyt se on elämässä".
Sinä olit ihan pikkuinen
ehkä viikon vanha vasta.
Minä sanoin: "Pilvi kukkasten
kai ympäröi tätä lasta."
Ja perhoset, lintuset untuvapäät
tuntuu lentävän korin yllä.
Isä kysyi: "Näkyjäkös sinä näät ?"
Ja minä: "No ihmeitä kyllä".
Sinä olit se ihme tietysti,
vaikka poruun puhkesitkin.
Imit minusta maitoa nälkääsi,
minä ilosta nauroin ja itkin.
"Sill on ripsissä tähden säkenet"
Isäs naurahti ja keksi:
"sen varpaat on puolukan raakileet"
ja hän puki sinut puhtoiseksi.
Sinä nukuit. Oli talo hiljainen.
Löi kolmisin sydämemme.
"Tästä tulee kai hyvä ihminen"
me puhuttiin toisillemme.
Kaarina Helakisa
Kun on oikein pieni
voi lentää linnun untuvalla,
nukkua orvokinlehden alla,
kun on oikein pieni.
Kun on oikein pieni,
voi keinua heinässä heiluvassa,
levätä kukassa tuoksuvassa,
kun on oikein pieni.
Kun on oikein pieni,
voi istua lumihiutaleille
ja liitää maailman tuulien teille,
kun on oikein pieni.
-Hannele Huovi-
Kastepäivä
Jo ennen syntymääni,
kun uinuin toivona,
myös minut lapseksesi
jo tunsit, Jumala.
Näin laupeuden syli
minua ympäröi,
kun olit lähempänä
kuin äidin sydän löi.
Talleta, Isä taivaan,
haltuusi päiväni.
Laupeutesi syli
on turva tielläni.
-Niilo Rauhala, virrestä 395:1,2 ja 6
Isovanhemmille
Jokaisen olisi yritettävä hankkia mummi, varsinkin niiden, joilla ei ole telkkaria. Mummit ovat ainoat ihmiset, joilla on aina aikaa.
-Lapsen aineesta-
Mumma ja paappa lapsen aarteet.
-suomalainen sanonta-
Isovanhemmuus on elämän korkein korotus.
Lällättelyä
Koko jukelin illan mumma oli
lirkuttanu ja lällättäny uurelle vauvalle.
Paappa hermostuu ja meni maate.
Yällä hiippaali pinnasängyn tyä,
hymyyli ja sanoo Tui tui.
-Markku Huhta-
Mietin, mietin
muistatko sen,
kun olin ihan pikkuinen?
Minua kun katselit,
miksi hymyilit?
Mietin, mietin
muistatko sen,
kun olin ihan pikkuinen?
Minua kun hoivailit,
miksi hymyilit?
-Hannele Huovi-
Rippipäivänä
Herra, lahjanasi sain
nuoren elämäni.
Pidä joka askel vain
kiinni kädestäni.
Toivo loistaa kirkkaana
elämäni tiellä,
kun vain sinä, Jumala,
itse ohjaat siellä.
-Niilo Rauhala, virsi 507:1-
Kulje itse lähellä,
Vapahtaja elävä.
Näytä etsijälle tie,
uskon, toivon tietä vie.
Luona kirkon alttarin
siunaat käsin rakkaimmin.
Niiden suojaan, Jeesus, jään
rohkein mielin elämään.
-Pirkko Arola, virsi 812:3-4-
Rakkalla läsnäolollasi
kirkasta päivä jokainen,
pyhästä ehtoollisestasi
suo ilo ylimaallinen.
Leivässä saavu siinäkin
jota me syömme arkisin.
SV 199:3
Suurmiäs
Sem minkä maailma tuloo
jonaki päivänä näkemähän,
minä näiin sillä hetkellä
ku sinä synnyyt.
-Markku Huhta-
Herra, Jumalasi, on sinun kansssasi,
hän on voimallinen, hän auttaa.
Sinä olet hänen ilonsa,
rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi.
Hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta.
Sef 3:17
Pyhää yksinkertaisuutta,
puhdasta iloa,
kykyä erottaa olennainen,
rajatonta rakkautta,
hellivää hiljaisuutta ja
rukouksen lepoa elämääsi,
missä ikinä kuljetkin.
Katso taaksesi ja kiitä.
Katso eteenpäin ja luota.
Katso ylöspäin ja usko.
Katso ympärillesi ja rakasta.
Sen, joka haluaa nähdä
siunausta elämässään,
on annettava Jumalalle
vapaat kädet.
-Leena Seppälä-
VANHEMPIEN RUKOUS
Autan sinua elämään,
mutta en voi elää puolestasi.
Voin opettaa sinulle asioita,
mutta en voi pakottaa sinua oppimaan.
Sallin sinulle vapauden,
mutten voi vastata vapauksista.
Voin opettaa sinua erottamaan oikean väärästä,
mutta en voi päättää puolestasi.
Voin tarjota sinulle ohjeitani,
mutta en voi hyväksyä niitä puolestasi.
Voin opettaa sinulle arvostusta,
mutta en voi pakottaa sinua kunnioittamaan.
Voin opettaa sinua juomistavoissa,
mutta en voi sanoa ei puolestasi.
Voin kertoa sinulle ystävällisyydestä,
mutta en voi pakottaa sinua olemaan hellä.
Voin neuvoa sinua ystävien valinnassa,
mutta en voi valita heitä puolestasi.
Voin varoittaa sinua maailman synneistä,
mutta en voi olla moraalinvartijasi.
Voin kertoa sinulle miten eletään,
mutta en voi antaa sinulle ikuista elämää.
Äiti ja isä rakastavat sinua.
Aina.
Valmistuneelle/ ylioppilaalle
Ei ole olemassa muureja, on vain siltoja.
–Tommy Tabermann–
Tulevaisuus kuuluu niille,
jotka uskovat unelmiinsa.
Siivistä voivat iloita vain ne,
jotka lentävät.
-Leena Seppälä-
Kun yhden oven hän sulkee,
uusi on edessä.
Mukana matkalla kulkee
eletty elämä.
Täyttyköön unelmasi,
taivas on avoinna.
Kaikella kaipaamallasi
on oma aikansa.
– Anna-Mari Kaskinen –
Usko siihen mitä teet.
Tee, niin kuin parhaaksi näet.
Älä usko mitä muut sanovat.
Sano, mitä itse ajattelet.
Ajattele itse.
Uskoon kuuluu epäily.
Uskoon kuuluu rohkeus.
Pahinta uskossa on sokeus.
Rohkea uskaltaa epäillä,
eikä näe niiden välillä pienintäkään ristiriitaa.
ja haluttu suunta,
jota päivien tuulet
ja elämän myrskyt sekoittavat
piirretyn reitin suuntaa muutellen.
Pidä lujasti ruorista kiinni
ja anna mennä – täysin purjein!
Ei tunge tieto turmahan,
Ei taito työstä työnnä;
Vaan kätten työ ja ahkeruus,
Ja hengen työ ja toimekkuus
Tuo tyydytyksen parhaan.
Siis tarmokkaasti toimintaan,
Ja hartahasti hankkimaan
Vain valistusta lisää.
-Otto Kotilainen-
Kaikki mitä tarvitset
hyvän elämän elämiseen,
on jo sinua varten olemassa
ja ulottuvillasi.
Sinun tehtävänäsi
on pyrkiä sitä kohti
ja tehdä parhaasi
minkä oletkin saanut tehtäväksesi.
-Marleena Ansio-
Kihlajaiset
Tassutellen, hassutellen
käydään onnen kyliin,
rakkauden syliin.
Poimitaanpa meille noita,
onnen pikku pipanoita,
minä olen kultana sinulle,
tule sinä armaaksi minulle.
-Elina Karjalainen-
Elämässä on vain yksi onni:
rakastaa ja tulla rakastetuksi.
– George Sand -
Rakastavalle kauneus on aitoa:
ei virheettömyyttä vaan ainutlaatuisuutta.
- Hilkka Olkinuora
missä on aarteesi, siellä sydämesi,
missä sydämesi, siellä onnesi.
– Augustinus -
Häät
Körttirakkautta
Miäs on tosisnansa
silloon kun se veisaa körttivirsiä
kurkku suarana nuatin viärestä
yhteesen piskotikun alla.
-Markku Huhta-
Avio-onnen salaisuus saattaa olla tässä:
Toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne.
Tein lasinkuultavan laulun.
Älä luule, että voit
ei elämää
voi kirjoittaa
yhtä kauniisti
kuin noilla viivoilla,
rypyillä sinun kasvoillasi.
-Tommy Tabermann-
Takana monet vaiheet,
niin ihmeet, ilonaiheet
kuin kivun kyyneleet.
Me kaksi vain, se riittää
ja hiljaa tahdon kiittää.
kun vierelläni matkaa teet.
-Anna-Mari Kaskinen-
Sinä olet siinä
minä ihan lähelläsi.
Me kaksi harmaavarpusta
elämän oksalla.
Vanhetaan yhdessä
köpötellään käsi tiukasti
toisen kädessä katsomaan
uusia auringonnousuja.
Ehkä vielä kuullaan
satakielenkin laulavan
pihapuussa.
Sinun rakkautesi kestää,
olet kallio horjumaton.
Sitä mikään ei voinut estää,
ei se, mikä oli ja on.
Näin me elämme vuosien vaiheet
jaamme murheet ja kiitoksen aiheet.
Päivä kerrallaan näin on hyvä.
Pohjavirta on vahva ja syvä.
-Anna-Mari Kaskinen-
and your blessings be more,
and nothing but happiness
come through your door.
-irlantilainen toivotus-
Pihallanne kukoistakoon
aina onnen puu.
Lahjaksenne tulkoon ilo,
joka avartuu.
Kodissanne asustakoon
rauhan kyyhkynen.
Sydämiä lämmittäköön
liekki rakkauden.
-Anna-Mari Kaskinen-
Talon rakentamiseen tarvitaan kädet, mutta
kodin rakentamiseen tarvitaan sydän.
Koti on siellä
missä sinä ja minä,
missä me ja kaikki ne,
jotka meille annettiin,
saman pöydän äärellä.
-Anna-Mari Kaskinen-
Toivon sinulle
parasta mitä tiedän:
sydämen rauhaa
arkipäivän iloa,
siunauksen sadetta.
-Anna-Mari Kaskinen-
Ystävälle
Samojen tähtien alle
pieniksi synnytään
loistamaan toisillemme
valoa hämärään.
-Anna-Mari Kaskinen-
Jaettu polku
antaa elämänvoimaa.
Ystävän käsi
kuin horjumaton silta
kantaa pelosta valoon.
-Anna-Mari Kaskinen-
Kiitos, ystäväni.
Olit lähellä
silloin kun en tiennyt
mihin kääntyä.
Kiitos, ystäväni.
Ilon maahan veit,
vaikket itse tiedä,
miten hyvin teit.
-Anna-Mari Kaskinen-
Jos ilo olisi kaupunki,
sillä olisi sinun nimesi.
Jos rakkaus olisi polku,
se johtaisi sinun ovellesi.
Jos onni olisi lintu,
se tekisi pesän kämmenellesi.
-Anna-Mari Kaskinen-
Ei se, miltä me näytämme,
Kiitos vuosien ystävyydestä,
sinä kestit myös pimeät päivät.
Kiitos sydämen yhteydestä.
Aarteiksi sanasi jäivät.
-Anna-Mari Kaskinen-
Niin kuin aalto uittaa
aallon yli valtameren
niin selviydymme mekin,
toinen toistamme tukien.
-Risto Rasa-
mutta joskus heillä ei vaan ole siipiä,
ja kutsumme heitä ystäviksi.
Ystäväsi näkee
pimeytesi lävitse
sen kuka olet
ja sen miksi voit tulla
rakkauden valossa.
-Anna-Mari Kaskinen-
Et aina näe niitä,
Mitä elämässäsi muuttuisi
siskoni
jos vähitellen alkaisit
puhella itsellesi ystävällisesti
kohtelisit kuin rakkainta ihmistäsi
kyselisit vointiasi
täyttäisit toiveitasi
Mitä elämässäsi muuttuisi
siskoni
jos vähitellen alkaisit
puhella itsellesi armahtavasti
kohtelisit itseäsi kuin
kunnioittamaasi ihmistä
arvostaisit piirteitäsi
hyväksyisit virheitäsi
etkä enää moittisi huonommuuttasi
nalkuttaisi pesemättömistä pyykeistä
kirjoittamattomista kirjeistä
siivoamattomista komeroista
lisääntyneistä liikakiloista
mitä tapahtuisi
siskoni
jos alkaisit puhella itsellesi
kuin ystävälle
-Irja Askola-
Kiitos
Ken hyvyyttä vaalii
ken rakkautta antaa
saa elämänsä kaiken
onnea kantaa.
-Elina Karjalainen-
Hyvät teot ovat kuin lyhdyt-
niistä näkee, että sydän on kotona.
-Leena Seppälä-
Valon ihmiseet kulkevat täällä
vaatimattomuus viittana päällä,
tulevat murheiden tuttavaksi
sanovat sanan, toisinaan kaksi.
Eivät he syytä eivätkä soimaa.
Heissä on hyvyyden hiljaista voimaa.
-Anna-Mari Kaskinen-
Sinun sanasi
olivat silta valoon.
Pitkän yön jälkeen
uskoin taas aamun tulevan,
ilon palaavan kotiin.
-Anna-Mari Kaskinen-
Täydet kympit
elämä on,
karu ja kaunis,
arvaamaton,
syttyy ja loistaa,
hiipumaan jää
lähellä alku
ja määränpää.
Vain tämän hetken
omistaa voin,
vierellä kaikki
se minkä koin,
ystävän käsi,
päivien työ.
Niin kauan kiitän
kuin sydän lyö.
-Anna-Mari Kaskinen-
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen kehun;
Sinä pieni, urhea nainen,
minä luotan sinuun.
Vanahaankorin kohoralle
oli ilimestyny uus liikennemerkki,
niitä mustia irtokiviä alamäjes.
Varoottaa notta
vuaret viärii.
-Markku Huhta-
Olet vanha vasta silloin kun joudut laittamaan huutomerkin sijaan kysymysmerkin lauseen ”Mitä minä sanoin” loppuun.
Elämä on arvaamatonta.
Koska tahansa
voi tapahtua
jotain hyvää.
-Eeva Kilpi-
Sekalaista, sekalaista,
sekä hyvää että pahaa,
mutta ainapa, koira vieköön,
hyvä päällimmäisenä täällä keikkuu
ja tämä elämisen retkutus käy laatuun,
käypä se.
-Aleksis Kivi-
älä tietyssä asemassa olevaksi,
niin olet vapaa tälläisenäkin
kevätpäivänä istumaan tavaratalon
rappuselle syömään tötteröjäätelöä.
-Helena Anhava-
löytöretkiä
hyvää kuntoa,
myötätuntoa
riemunhyppyjä,
naurunryppyjä
iloa elämään,
pilkettä silmään.
Kevyt askel
kauas kantaa.
sitä valoisampi on juhlapäiväsi.
Varoitus
Kun tulen vanhaksi minä pukeudun violettiin
ja punaiseen hattuun joka ei rimmaa eikä sovi minulle.
Ja eläkerahoilla minä ostan brandya ja kesähansikkaat
ja silkkisandaalit ja sanon ettei meillä ole varaa syödä voita.
Kun väsyttää istun jalkakäytävälle
ahmin kaupassa maistiaisia ja painelen hälytysnappuloita
ja kolisutan kepilläni rauta-aitoja
korvaukseksi nuhteettomasta nuoruudestani.
Menen sateeseen aamutossut jalassa
ja poimin kukkia vieraiden ihmisten puutarhoista
ja opin syljeskelemään.
Sinä saat pitää karmeita paitoja ja kerätä lisää läskiä
ja syödä kaksi kiloa nakkeja kerralla
tai pelkkää leipää ja pikkelsiä koko viikon
ja hamstrata kyniä ja lasinalusia ja muuta romua laatikoihin.
Mutta nyt meidän täytyy pitää säädyllisiä vaatteita
ja maksaa vuokra kiltisti eikä puhua rumia kadulla
ja näyttää lapsille esimerkkiä.
Meidän täytyy kutsua ruokavieraita ja lukea sanomalehdet.
Mutta ehkä minun pitäisi jo vähän harjoitella?
Etteivät ihmiset hämmästy ja säikähdä sijoiltaan
kun minä yhtäkkiä olen vanha ja pukeudun violettiin.
-Jenny Joseph (suom. Alice Marin)-
Keski-ikäinen nainen sen jo tietää,
että päivän paras tarjous
on päivä itse.
-Maija Paavilainen-
Eläkkeelle jäävälle
Kiitoksia kuluneesta
Myötämielin muistelemme,
kaihoisasti kaipailemme,
ikävöimme itse kukin
yhteisiä ympyröitä,
joka päivän jutteluita,
tuokioita työn ja tauon.
Toivotamme tuleville,
haluamme huomisille,
saatteeksi sisussopukkaan:
aurinkoa aamutuimaan,
keveyttä keskipäivään,
taivaalle tuhannet tuikkeet.
-Vuokko Paavilainen-
mutta viipyvät vain hetken.
Kuitenkin he jättävät jälkensä sydämeemme.
Kiitos yhteisistä vuosista!
Parane pian
Eilen olin ripeä.
Tänään olen kipeä.
Ei oloa voi kehua.
Nyt juon vain kuumaa mehua.
On mukavinta huvia
katsella unikuvia
ja peiton alla kelliä
ja antaa äidin helliä.
-Pia Perkiö-
Laita vasen käsi oikealle olkapäällesi ja oikea kätesi vasemmalle. Purista varovasti. Sait juuri halauksen minulta Sinulle!
Iloa ja valoa, lempeää lepoa ja hellää hoivaa sinulle.
Lohduksi
Elämänvoimaa matkasta tästä
ilosta, päivästä pimeästä,
elämänvoimaa menneistä teistä,
poluista hämärtyneistä.
Elämänvoimaa kaipauksesta,
unesta, toiveesta salaisesta.
Elämä hiljaista voimaansa jakaa
kaikkien vaiheiden takaa.
Elämänvoimaa pitkältä tieltä
vaikka ei löytyisi määrää, ei mieltä.
Elämänvoimaa surujen alta,
suurelta lohduttajalta.
-Anna-Mari Kaskinen-
Jaksaakseen on opittava katsomaan,
kuuntelemaan tarkkaan,
josko jossain helähtäisi
jokin pieni sävel
lämmin sana
hymyn häivä
ruskojuova pilven raossa.
Ja on, on se siellä.
Aina se kuitenkin on.
En pelkää siis vaarojen matkaa,
Hän silloinkin auttaa ja vie.
Kun polku on synkeä, kaita on tie
voin kanssansa taivalta jatkaa.
Hän vastakin auttava lie.
SV 173:4
Ystävä, en tiedä miksi
näin joudut kärsimään.
Keskellä kirkkainta päivää
putosit pimeään.
Ehkä en luoksesi yllä,
vaikka niin tahtoisin.
Kanssasi vaellan kyllä
hiljaisin rukouksin.
Ystävä, en tiedä miksi.
Kaikki on hämärää.
Tahtoisin kipusi jakaa,
surua lievittää.
-Anna-Mari Kaskinen-
Jaksa vielä hetki
moni vaatii niin.
Väsynyt jo olet
tuntiin, sekuntiin.
Jaksa, vaikka kaiken
tahdot unohtaa,
vaikket askeltakaan
jaksa taivaltaa.
Tarvitse ei jaksaa,
mitään yritää.
Nyt on levon aika.
Luottamukseen jää.
-Anna-Mari Kaskinen-
Eräänä yönä näin unta,
että kuljin meren rannalla Herran kanssa.
Taivaalla välkehti kuvia elämästäni.
Huomasin, että niissä kaikissa
oli jalanjälkiä hiekassa.
Joskus jälkiä oli kahdet, joskus vain yhdet.
Elämäni vaikeissa kohdissa näin
vain yhdet jalanjäljet ja sanoin:
"Herra, sinä lupasit kulkea aina kanssani.
Mikset sinä ollut rinnallani,
kun tarvitsin sinua kipeimmin?"
Herra vastasi: "Niissä kohdissa,
joissa olet nähnyt vain yhdet jalanjäljet,
lapseni, minä kannoin sinua."
että suurien surujen jälkeenkin ilon siiville nousta saisit.
Toivon sinulle, ystäväni, taivaan raikkaat ja lempeät tuulet,
että kaikkina elämän päivinä ilon löydät ja lohdun kuulet.
Toivon sinulle, ystäväni, ettet lakkaisi luottamasta,
vaikka vielä on aivan hämärää kevään pelto on roudassa vasta.
Toivon sinulle, ystäväni, kaikkein kauneinta elämässä,
että rakkaus puhdas, ikuinen sinut ympäröi juuri tässä.
Pitkä suru kulkee
aina mukana.
Muotoaan se muuttaa
vaan ei katoa.
Asettuu se hiljaa
kotiin taloksi,
kaipausta kantaa,
vaihtuu valoksi.
-Anna-Mari Kaskinen-
Kukaan ei ehjänä säily
kolhuissa elämän.
Jokaisen aika on käydä
lävitse pimeän.
Valuneet eivät hukkaan
kipu ja kyyneleet.
Kun tulee aikasi nousta,
vahvempana sen teet.
-Anna-Mari Kaskinen-
Osanotto suruun
Kaikki on annettava pois,
taakatkin
nostetaan sydämeltä
lempeästi, varovasti suru pyyhitään
kuin unohtuva uni.
Vain rakkaus jää, täydellinen valo.
– Pia Perkiö –
Ota hänet vastaan,
suuri, pyhä Jumala.
Ota hänet vastaan,
kaipaavia lohduta.
Ota hänet vastaan
taivaan kotiin avaraan.
Ota hänet vastaan
iloon loppumattomaan.
Ota hänet vastaan.
Tuuli hiljaa puhaltaa.
Ota hänet vastaan.
Virta kantaa kulkijaa.
Ota hänet vastaan
rantaan suuren rauhan maan.
Ota hänet vastaan
kotisatamaan.
Ota hänet vastaan.
Meillä on niin ikävä.
Ota hänet vastaan,
murheellisten ystävä.
Ota hänet vastaan,
silta yli pimeyden.
Ota hänet vastaan,
syli rakkauden.
-Petri Laaksonen-
Kädet paljon työtä tehneet,
mua lasna kantaneet,
kädet väsyneet, kädet rakkaat,
mun puolestani rukoilleet.
Ne peitteellä hiljaisina suonin sinisin
nyt viimeisen, viimeisen kerran
on käyneet ristihin.
-Lauri Pohjanpää-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi, tuu toistekki!