Turvauduin sitten valmiisiin leikekuviin. Arvoin aikani nettikaupan leimasinten ja kuvien välillä ja totesin, että leimasinta tuskin tulen toista kertaa käyttämään, mutta kuvia voin ripotella muihinkin paikkoihin.
Kortin tein ihan perinteisellä leikkelysysteemillä ja käytin kuvia niin paljon kuin kehtasin. 😀 Vähän lisäilin glitteriä ja timanttitarroja ja vielä kartonkinumeron, niin kortti oli valmis.
Tuntuu vähän huijaamiselta, mutta kummityttö päästi ihastuneen kiljaisun, kun kortin avasi. Se jos mikä lämmitti mieltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi, tuu toistekki!