maanantai 29. tammikuuta 2018

Soot tärkiä mullen

Leimaillaan ja väritellään-haasteessa on helmikuun ajan aiheena Olet minulle tärkeä. Tule mukaan mukavaan, kotimaiseen haasteeseen! Kommentitkin ovat taattuja, me DT-tiimiläiset käymme katsomassa ja kommentoimassa jokaisen osallistuneen kortin.

Olikin sitten mun vuoro esitellä oma DT-korttini:


Kortti on tässä, vaan mitenkäs tämä nyt syntyikään...
Ensin väritin leimakuvan, joka on Penny Blackin Tree Top Friends. Ajattelin, että tällä kertaa näytän vaihe vaiheelta, miten väritän chalkseilla kuvalle taustan, mutta sitten... argh! Sutaisin valmiiksi väritettyyn kuvaan vahingossa hiiren viereen mustetta ja kun sitä kumitin, paperin pinta meni sen verran rikki, ettei siihen chalkseja kannattanut enää levittää. 
Paperit valitsin Maja Designin paperikoista. Yritin välttää liian jouluisia. Leimasinta olen aiemmin käyttänyt vain joulukorteissa, mutta jospa tätä vois ystävänpäivänäkin ihastella. 
 Jos laittaisi tekstin. Tämä sopisi hyvin ajatuksena, mutta mitenkäs päin...



 ei, tylsä kun mikä...



joo ei, tekstiä en laita tällä kertaa.
Leikkurilla pari sydäntä ja ne suttukohdan päälle kuvaan, noin.  Muutama tarratimantti reunoihin. Voi kun olisi mattapunaista, mutta nyt ei ole. Tusseilla valetikkausta. Laitanko sydämiinkin? En? Laitan. 
Ja sitten pähkäilen: tuliko liikaa tikkauksia? :)

Lopputulos: ei kuvan varjostusta chalkseilla, ei tekstiä, papereista tulee sittenkin aika jouluinen tunnelma, tarratimantit väärän värisiä. Ja silti jään lopulta korttia katselemaan ihan hyvillä mielin. 
Kortintekijän arkea. =)

torstai 4. tammikuuta 2018

Vuasi meni, mutta lopulta tuli valamista


Näiden korttien taustat kokosin jo vuosi sitten. Aloin sommitella jämäpaloista kuvioita ja nämä kaksi lopulta syntyivät - ja jäivät käyttämättä. Vuoden ne ovat pyörineet laatikossa, eikä minkäänlaista ideaa ole oikein päähän pälkähtänyt.

Nyt ajattelin, että johan on kumma. Aloin väritellä näitä Penny Blackin karhuja ja kyllä niistä vaan kortit syntyi. Olen tosi iloinen, kun sain pitkällisen "projektin" näin päätökseen. =)

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Joulutunnelmoontia jäläkijunas


Sain haettua joulun askartelutavarani varastosta vasta viikkoa ennen joulua, se kertoo aika paljon joulukorttien tekoinnosta. Mutta nyt joulun jälkeen olen kaikessa rauhassa väritellyt muutaman kuvan ja tänään kasasin ne korteiksi. Käsiin sattui First Editionin Silent Night-paperikko, ja sen kauniille papereille halusin jättää kortteihin tilaa.

Tämä leimasin on Lili of the Valleyn, varmaan ensimmäisiä hankkimiani LOTV:n leimasimia. Olen tänä syksynä jotenkin ihastunut vihreään, ja sitä pujahti nyt reilusti korttiinkin. Tekstileike on niin kiemurainen ja koristeelllinen,  etten halunnut sitä korostaa värittämällä. Muuten se olisi hallinnut korttia liikaa.

Tämäkin on Lili of the Valleyn leimasin. Olen sen myynyt tyhmyyksissäni pois, mutta jospa joskus vielä saisin tämän hommattua uudelleen.

Paperin kimallus on ihan koneen painamaa, kuvaan lisäsin kimalletta kimalleliimalla.



Kun kuva on ihana ja taustapaperi kaunis, mitäpä siihen tarvitsee oikeastaan lisätä.





maanantai 1. tammikuuta 2018

Luistimet tassuuhin ja hyppelöömähän

Leimaillaan ja väritellään-haasteessa on tammikuussa aiheena Eläinbingo. Käypä kurkkaamassa täältä, minkä rivin valitset itsellesi! Näet samalla Katjan upean tutoroinnin omasta kortistaan ja Mervin iloiset DT-kortit.

DT-korttiini riviksi valikoitui kuviopaperi-eläin-glitteriä. Väritin Lili of the Valleyn luistelijakaverukset akvarellikynillä  taustaa myöten. Kuviopaperit ovat Maja Designia, ja kimalteena on kimalleliimaa. Tekstileikettä en tähän korttiin käsitellyt.







Tein saman tien toisenkin kortin, aika lailla samoilla systeemeillä.

Tässä väritin taustaa paljon maltillisemmin. Kummasta tykkäät enemmän?

keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Kihiloos ja kiikus

Ystäväni ja työkaverini, armoitettu kortintekijä ja kaikin puolin hieno ihminen, meni kihloihin tässä joulun alla. Tein työporukan puolesta hänelle ja sulholleen kihlakortin omasta lempileimasimestani. Ja vaikka kortti on simppeli kun mikä, pähkäilin sitä pitkään. Halusin tehdä jotain henkilökohtaista ja onnellista ja ihanaa, juhlatapahtuman kunniaksi. Ja päädyin sitten näin simppeliin lopputulokseen.

Mutta morsian, itsekin kortintekijä kun on, löysi kortista kaikki siihen piilottamani viestit, ja vielä sellaisiakin, joita en itse edes huomannut. =)

Ensinnäkin nuo sydämet, joita sain kuorokaverilta lahjaksi, toistaa keinun köysien teemaa. Toisekseen sydänten narut on kiedottu yhteen. Morsiamelle nimikoitu sydän on vähän hallitseva tuohon sulhasen alempaan sydämeen nähden. =) Taustapaperi on morsiamen lempiväriä, hopeakehys kuvaa onnenpilven hopeareunusta. Kissat ovat erivärisiä, koska parisuhteessa molemmat ovat omia persooniaan, vaikka yhdessä ovatkin.

Siihen morsian sitten vielä lisäsi, että sulhanen on ollut puualalla töissä, joten keinu puussa, keinun puinen lauta ja puunväriseksi jätetty teksileike sopii siihenkin hyvin. Itse en tätä muistanut, mutta hyvä, kun sekin korttiin pujahti. =)

Olkaa onnellisia toisistanne. Niin kuin runossa sanotaan:

Ja sen vallan Jumala on ihmislapsille antanut,
että he voivat päästä toisensa kanssa kaikkiin niihin taivaisiin joita on.
– Leo Ilkka Vuotila –

tiistai 26. joulukuuta 2017

Joutuusta jouluusta kortintekua

Halusin antaa työkavereille Suomi 100-henkiset joulukortit. Ihan kaikille en ehtinyt näitä tehdä, osasyynä oli sekin, että korttipohjat loppuivat kesken, mutta kyllä näitä yli 10 tuli tehtailtua.

Leimasin on Hero Artsin. Käytin kimaltavaa vihertävän sinistä kohojauhetta, jonka avulla embossasin kuvan valkoiselle askartelukartongille. Embossatessa jälki ei aina ole ihan niin tasainen kuin toivoisi, mutta roskiinkaan ei viitsisi kortteja heittää. Siksi olikin ilo huomata, että jälkeä pystyi aika mukavasti korjaamaan Inktense-väreillä.

Kortin teksti on ihan vaan leimattu. Hopeinen taustapaperi on vielä Tiimarin lopetusmyynnin peruja.

Vielä nopeammin syntyi näitä. Mulla on melkoiset varastot Maja Designin papereita, ja tämä tonttuporukka näytti niin mukavalta, että otin vaan ja leikkasin siitä suikaleen, vähän punaista taustalle ja punaiseksi värjätty kartonkileike reunaan.

Onko tämä sitten itse tehty kortti? Rajoilla ehkä mennään. Ei leimakuvaa, ei muuta kuin kauniin taustapaperin palanen ja sille reunat. Niin tai näin, tällaisiakin tuli nyt tehtyä ja annettua. Ehkä tämä oli kuitenkin parempi kuin pelkkä valmis kortti.

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Kuarolaasten joulutervehrys



Kummallista, vasta nyt, paria viikkoa ennen aattoa, alkaa syntyä joulukortteja. Hyvä kun edes nyt.

Tässä kuva on Lili of the Valleyn. Väritin akvarellikynillä ja liituväreillä. Taustapaperi Maja Designin, tekstileike tällä kertaa luonnonvärisenä.